Teipit ja kuormaliinat eivät kuulu ihmisten välisiin kohtaamisiin
18.11.2021
Helsingin Sanomat Mielipide 18.11.2021
Valtaosa haastavista tilanteista voidaan kehitysvammaisten palveluissa kokonaan ehkäistä ja tarpeen tullen ratkaista muilla kuin rajoitustoimilla.
YLEN MOT-ohjelma toi esiin vammaisten kohtelun ongelmia Suomessa. Mehiläisen asumispalveluyksikössä Hämeenlinnassa paljastui vakavia epäkohtia. Alaikäistä asukasta oli sidottu laittomasti teipillä ja kuormaliinoilla. On tärkeää, että poliisi tutkii tapausta.
Itsemääräämisoikeus on YK:n vammaissopimuksen, Suomen perustuslain ja kehitysvammalain turvaama perus- ja ihmisoikeus. Se tarkoittaa yksilön oikeutta päättää itse omasta elämästään ja tehdä valintoja. Teipin ja kuormaliinojen käyttö rikkoo räikeästi tätä perus- ja ihmisoikeutta.
Hämeenlinnan tapaus on harvinaisen törkeä, mutta ei ainutkertainen. Vammaisalan toimijoiden tietoon tulee jatkuvasti epäkohtia kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten, nuorten ja aikuisten kohtelussa. Ongelmia on lyhytaikaishoito- ja asumisyksiköiden lisäksi esimerkiksi kouluissa. Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa 22 prosenttia lasten vanhemmista ilmoitti, että kouluissa oli käytetty pakkokeinoja, vaikka laki ei sitä pääsääntöisesti salli.
Julkisessa keskustelussa ei käy riittävästi ilmi, että kehitysvammalakiin perustuvissa palveluissa tulee lain mukaan keskittyä ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen rajoitustoimenpiteiden käytön sijasta. Rajoittaminen on aina aivan viimesijaista. Valtaosa haastavista tilanteista voidaan kokonaan ehkäistä ja tarpeen tullen ratkaista muilla kuin rajoitustoimilla.
Haastavan käytöksen taustalla on aina syy, joka täytyy selvittää. Syitä voivat olla esimerkiksi vuorovaikutuksen haasteet, struktuurin ja mielekkään toiminnan puute, ennakoimattomuus, epävarmuus, turvattomuus, sairaus tai kipu. Usein syyt ovat ympäristön asennoitumisessa.
Toimiva vuorovaikutus ja kommunikaatio ovat keskeisiä keinoja ehkäistä ja vähentää haastavaa käyttäytymistä. On tunnistettava tunteiden takana vaikuttavat tarpeet. Ihmisen osallistuminen ja vaikutusvalta omiin asioihinsa luo mielekkyyttä ja poistaa haasteellisuutta.
Haastavan käyttäytymisen ymmärtämiseksi ja työvälineeksi on kehitetty strukturoituja ohjelmia, kuten Autismiliiton Haaste-malli sekä Rinnekodin kehittämä Hetki-ohjelma, jota toteutamme toiminnassamme.
Kaiken perustana on arvostus. Halu ymmärtää, nähdä, kuulla ja kohdata, olla läsnä ja huomata hyvä kantaa monen huonon hetken yli. Teipit ja kuormaliinat eivät kuulu ihmisten välisiin kohtaamisiin.
Kehittämistyötä täytyy tehdä monella tasolla siten, että tavoitteena on turvata yhdenvertaisesti ihmisarvoinen elämä jokaiselle. Tarvitaan muun muassa täydennyskoulutusta, uusia menetelmiä, riittäviä resursseja ja valvontaa. Ammattilaisille on annettava mahdollisuudet tehdä työnsä kunnolla.
Haluamme kiittää kaikkia niitä lukuisia ammattilaisia, jotka hoitavat tärkeän työnsä hyvin ja kohtaavat kehitysvammaiset ja autismikirjon henkilöt työssään ymmärtäen, läsnä ollen, kunnioittaen ja arvostaen.
Miina Weckroth
projektipäällikkö, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry
Tanja Salisma
lakimies, Kehitysvammaisten tukiliitto ry
Elina Kontu
professori, autismikirjo ja kehitysvammapsykologia, Tampereen yliopisto
Mielipidekirjoitus, hs.fi 18.11.2021
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008402582.html
Artikkeli, Yle MOT 8.11.2021
Dokumentti, Yle MOT 8.11.2021
Elämä muiden armoilla | MOT | TV | Areena | yle.fi