Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa varten

Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry osallistui valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa koskevaan kuulemiseen 10.9.2020 ja antoi lausunnon selontekoa varten kesäkuussa 2020. 

Lausunnossaan Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry korosti, että selonteossa tulee huomioida läpileikkaavina sisältöinä YK:n vammaissopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Erityisesti tulee huomioida haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeudet, kuten vammaisten lasten oikeuksien toteutuminen. 

Yhdenvertaisuuden edistämisessä on huomioitava erityisesti vammaisten lasten oikeus terveydenhoitoon, koulutukseen ja osallisuuteen. 

Terveydenhoito 

Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen tekemässä kyselyssä kartoitettiin vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista Suomessa 2016-2018. Vastauksissa korostui erityisesti vammaisten lasten epäasiallinen kohtelu terveydenhuollossa: vastanneista alle 16-vuotiaista tai heidän perheistään yli puolet oli kokenut vamman takia epäasiallista kohtelua terveyspalveluissa. Lähes puolet vastanneista koki, että jopa vammaisen lapsen oikeutta elämään oli kyseenalaistettu.

 Eduskunnan oikeusasiamies on huomauttanut jo yli 10 vuotta sitten HUS:n silloisesta ohjeesta, joka rajoitti vammaisten lasten oikeutta hoitoon HYKS Lasten ja nuorten sairaalassa. Hoidon rajausten osalta tulisi varmistaa, ettei vammaisuutta käytetä kategorisesti hoidon rajauksen perusteena ja etteivät hoidon rajaukset riko vammaisten oikeutta yhdenvertaisiin terveyspalveluihin. Hoidon rajaamisen periaatteet ja käytäntö on selvitettävä. 

Oppiminen 

Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen tekemän kyselyn tulosten perusteella lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen ja koulutukseen toteutuu heikosti. Alle 16-vuotiaiden osalta 61% oli kokenut syrjintää koulutukseen liittyvissä kohtuullisissa mukautuksissa. Syrjinnän kokemuksia aiheuttivat puuttuva ja riittämätön oppimisen tuki ja yksilöllisiä tarpeita vastaamattomat opetusjärjestelyt. 

Lapsen yksilölliset tarpeet on huomioitava, jotta jokaiselle lapselle löytyy erityisluokka, yleisopetuksen luokka tai näiden yhdistelmä siten, että lasta ei toisaalta suljeta aiheetta pois yleisopetuksen piiristä tai hänelle ei osoiteta sopivaa pienryhmää, kun se on lapsen edunmukaista. Samaa mallia ei voi monistaa keskenään eritavoin vammaisille lapsille, kaikille on varmistettava riittävä yksilöllinen tuki. 

Toisen asteen opintoihin pääsy on mahdollistettava kaikille vammaisille nuorille varmistamalla, että myös TELMA- ja VALMA -koulutuspaikkoja on tarjolla riittävästi. Vammaisilla tulee olla oikeus elinikäiseen oppimiseen ja mahdollinen uudelleen kouluttautuminen tulee olla mahdollista myöhemmälläkin iällä, aivan kuten kaikille vammattomille. 

Vapaa-aika 

Jokaiselle vammaiselle lapselle on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua leikki- ja vapaa-ajan toimintaan sekä liikuntaharrastuksiin. (Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyn mukaan alle 16-vuotiaista 72% ilmoitti ettei saa riittävästi henkilökohtaista apua.) 

Tukipalvelut 

Mahdollisuus osallisuuteen toteutuu yhdenvertaisesti vain, jos osallisuutta tukevat palvelut toimivat. Tarvitaan toimivat kuljetukset, henkilökohtainen avustaja ja lapsen tai nuoren tarvitsevat asianmukaiset apuvälineet. 

Poikkeusaikoihin varautuminen 

Pandemia-aika on osoittanut, että vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota varsinkin itsemääräämisoikeuden, yhdenvertaisen tiedonsaannin ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteutumisen osalta.